marraskuu 30, 2017

Kiinan kieli on kiinalainen juttu

Vieraaseen maahan matkustavan on hyvä tutustua hieman maan kieleen. Mitään kieltä ei toki opi hetkessä, mutta jo muutaman sanan osaamisesta on hyötyä.

Kiinaan matkustavalle haaste on tavallista suurempi, sillä kiinan kieli poikkeaa niin monessa suhteessa kaikista Euroopassa puhutuista kielistä. Aikaisemmin omatoiminen kiinaan tutustuminen on ollut lähes mahdotonta, mutta nykyään internet tarjoaa tähänkin välineitä.

Oppivälineistä huolimatta haasteita on monenlaisia. Ensimmäiseksi opiskelija törmää kielen ääntämiseen. Kiinassa on  äänteitä, joita harjaantumaton korva ei oikein erota. Vielä oudompi asia meille on toonit. Sana voidaan lausua neljällä, jopa viidellä eri äänenkorkeudella.  Alla on esimerkki ma-tavun eri merkityksistä.

Viimeinen haaste on kiinan kirjoitusjärjestelmä. Se on yksi maailman vanhimpia ja ehdottomasti vanhin edelleen käytössä oleva. Aikoinaan lukeminen ja kirjoittaminen oli oppineiden etuoikeus, mutta nykyään kaikki oppivat kirjoitusjärjestelmän kiinalaisessa peruskoulussa. Ala-asteella opitaan noin 2500 merkkiä ja keskiasteella (lukio, ammattikoulu) vielä tuhatkunta lisää. Esimerkiksi sanomalehdissä käytetään noin 3000 eri merkkiä.

Tässä esimerkki yhdestä tavusta ’ma’, jolla on viisi erilaista ääntämistapaa (toonia). Jokaisella niistä on eri merkitys. Se on myös hyvä esimerkki siitä, miten kiinalaisia kirjoitusmerkkejä muodostetaan. Merkkejä tarkastellessa huomaa helposti, että monessa niistä on yhteinen osa, joka yksistään merkitsee hevosta. Esimerkiksi ensimmäinen merkki muodostuu kahdesta osasta: , joka yksistään merkitsee naista ja , joka on ääntämystä osoittava osa. Kiinalainen ymmärtää heti, että kyseessä ma-tavu, joka viittaa naiseen. Merkitys on ’äiti’.

ma2Kuten edellä olevista esimerkeistä näkyy, uusia merkkejä muodostetaan yhdistelemällä perusmerkkejä. Tässä esimerkki, miten voidaan luoda abstrakteja nimiä. Merkki merkitsee pääkaupunkia. Ilmansuunnat pohjoinen, etelä, itä ja länsi kirjoitetaan näin: 南,东,西. Niiden avulla voidaan kirjoittaa kolmen eri kaupungin nimi:
北京 Beijing eli pohjoinen pääkaupunki
南京 Nanking eli eteläinen pääkaupunki
东京 Donjing tai Tokyo (japanilainen ääntämys) eli itäinen pääkaupunki

Tässä vielä yksi ääntämyksen perusteella muodostettu uudissana 赫尔辛基. Näiden neljän merkin äänneasu on Hè’ěrxīnjī ja merkitys ’Helsinki’.

Matkailijan ei välttämättä tarvitse tuntea yhtään kiinalaista merkkiä, koska monet kyltit kirjoitetaan myös latinalaisilla aakkosilla (ns. hanyu pinyin -järjestelmä). Sillä kirjoitettuja sanoja ei kuitenkaan pysty lausumaan oikein ennen kuin on perehtynyt kiinalaiseen oikeinkirjoitukseen. Monet kirjaimet nimittäin ääntyvät eri tavalla kuin suomalainen olettaisi.

nanluo

Samoin erityisesti kaupungeissa näkee englanninkielisiä kylttejä, mutta käännökset saattavat olla aika ’kiinalaisia’:

carved

Tämä tarkoittaa, että älä kaiverra rakkaasi nimeä Kiinan muuriin.

scenicspots

Tässä on tarkoitus kertoa, että tätä pidemmälle ei saa mennä, mutta jotenkin hankalasti se on ilmaistu.

Jo parin yleisen merkin tunteminen helpottaa liikkumista:
入口 sisäänkäynti
出口 uloskäynti, exit

Ja pari yleistä sanontaa:
你好! Nǐ hǎo! Hei! Terve! Päivää!
Kun siihen liittää kysymyspartikkelin ’ma’ saa kysymyksen kuinka voit 你好吗? Nǐ hǎo ma?
Kun tähän osaa vastata 很好 Hěn hǎo eli että ’voin hyvin’, onkin jo melkein kiinan kielen mestari.
谢谢!Xièxie!Kiitos!
再见!Zài jiàn! Näkemiin!

Tarkempi ääntäminen ilmenee esim. alla olevasta Yleisradion alkeiskurssista.

Linkkejä:
Kiinan kieli muutoksessa
Yleisradion kiinan alkeiskurssi
Kiinalainen kirjoitusmerkki avautuu radikaalin kautta

Mainokset
Avainsanat: ,
huhtikuu 12, 2017

Kevät tulee Kreetalle aikaisin 3

Milin rotko on mielenkiintoinen päiväretkikohde Rethymnonin lähellä. Rotkon reunalle pääsee jopa kaupunkia kiertävällä hop on hop off -bussilla.

Mili on yksi Kreetan kymmenistä rotkoista, jotka ovat syntyneet eroosion johdosta. Rotko oli asuttu aina 1970-luvulle asti, jolloin viimeiset asukkaat muuttivat pois tulvien vuoksi. Vaikka viime talvena sadetta saatiin paljon, rotkon pohjalla virtasi vain pieni puro.

Milissä ja sen ympäristössä kasvaa useita Kreetalle tyypillisiä kasveja. Esimerkiksi meillä koristekasveina käytettävät kruunusuvikakkarat ja syklaamit ovat täällä luonnonvaraisia. Hyvin näkyvä kasvi keväisin on pensaspaloyrtti, jonka suuret keltaiset kukinnot näkyvät kauas. Petromarula pennata puolestaan on erikoinen, Kreetalle endeeminen laji. Sitä ei tavata luonnnonvaraisena missään muualla kuin täällä.

huhtikuu 12, 2017

Kevät tulee Kreetalle aikaisin 2

Kasviharrastajien keskuudessa orkideat ovat varmaan yksi eniten mielenkiintoa keräävistä kasveista. Viljeltyjen orkideoiden lisäksi Euroopassa kasvaa suuri joukko erilaisia villejä orkideakasveja. Kreetalla niitä on peräti 29 eri lajia.

Orkideoiden joukossa erityisen ryhmän muodostavat orhot (Ophrys). Näillä pienillä kasveilla on erikoinen tapa hoitaa lisääntyminen. Pölytyksen suorittaa pahaa-aavistamaton hyönteinen, joka luulee kukkaa oman lajinsa naaraaksi, mutta saakin vain siitepölyä siirrettäväksi seuraavaan harhauttavaan kukkaan.

Orkideoita löytää erityisesti maastotyypistä, jota Kreikassa kutsutaan phryganaksi. Phrygana on matalan kasvillisuuden pensaikkonummea. Siellä on alkujaan kasvanut metsää, mutta ihmisten kaadettua puut ne eivät enää kasvaneet uudelleen. Kivikkoisuuden vuoksi phrygana-alueet eivät ole soveltuneet myöskään maanviljelykseen.

Tämän postauksen kuvat ovat Rethymnonin maakunnassa Ida-vuoriston juurella sijaitsevalta Gious Kampos alueelta, joka on tunnettu keväisestä kukkaloistostaan. Orkideoiden lisäksi siellä kukkivat erityisesti vuokot.

Kuvissa mm. kuunuvuokko, liihokämmekkä, kreetankurjenmiekka, tähtivuokko, pyörösiipiputki, kuovinmiekka, mettiäisorho, helmakämmekkä ja ampiaisorho. Tosin kaikki kasvien suomenkieliset nimet eivät ole virallisia.

Avainsanat:
huhtikuu 12, 2017

Kevät tulee Kreetalle aikaisin 1

Ennen kuin kevät tulee kunnolla Suomeen, sitä pitää hakea etelämpää. Huhtikuun alussa lähdin etsimään sitä Euroopan eteläisimmästä kolkasta – Kreetalta. Siellä luulisi lämpöä riittävän jo huhtikuun alussa. Vuodet eivät kuitenkaan ole veljeksiä täälläkään. Tänä vuonna talvi oli viileä ja sateinen. Luonnon kannalta vesi on tietysti hyväksi, mutta kevät oli tänä vuonna myöhässä. Hotellit ja ravintolat vasta availivat oviaan eikä turistejakaan ollut paljoa. Suomalaiset ovat tottuneet käymään Kreikassa kesällä ja muistavat sen kuumuuden. Siksi on vaikea kuvitella, että Kreetalla voi myös palella. Toki vähän paremmissa hotelleissa on lämmitys, mutta vaatimattomimmissa paikoissa lämmitys tapahtuu avaamalla ikkunat päivän ajaksi.

Kreeta on hieno kohde luonnon ystävälle, onpa kiinnostuksen kohteena sitten pelkästään patikointi tai myös luonnon tutkiminen. Patikointireitit eivät ole yhtä tunnettuja ja merkittyjä kuin esimerkiksi Kanariansaarilla tai Madeiralla, minkä vuoksi patikointiretkelle on kätevintä lähteä oppaan kanssa. Järjestetty matka helpottaa myös liikkumista, sillä moniin kohteisiin ei pääse helposti omatoimisesti.

Kreetan maasto on vuoristoista, jonka vuoksi siellä on useita erilaisia ilmastovyöhykkeitä. Rannikolla on lauhaa, talvellakaan lämpötila ei laske nollan alapuolelle. Sen sijaan korkeimmille vuorille sataa lunta, joka pysyy maassa aina kesään asti.

Kevät on paras aika tutustua Kreetan luontoon, sillä luonto on vihreimmillään talvisateiden jälkeen. Kasvit hyödyntävät kosteuden ja kiirehtivät avaamaan kukkansa. Jo toukokuun lopulla kuumuus lisääntyy ja aurinko polttaa kasvillisuuden ruskeaksi.

Huhtikuun alussa alempana vuorten rinteet kukkivat jo keltaisina, mutta ylemmät huiput olivat lumipeitteisiä.  Kevään tunnusomaisin väri on keltainen. Rannikon tasolla keltaisina loistavat akaasiat ja piiskaherneet, vähän ylempänä mm. karvapiikkivihmat ja keltaputket.

Kuvat ovat Keski-Kreetalta Rethymnonin maakunnasta Mixorouma-Frati reitiltä ja Prevelin rannalta. Kuvissa mm. karvapiikkivihma, idänplataani, piippuruoho (Aristolochia cretica), välimerenkeltaputki, nuokkukäenkaali, kartiosoihtu, keltasoihtu, kreetantaateli, okavarputyräkki ja mukulakurjenmiekka.

Avainsanat:
marraskuu 19, 2016

Kukkiva Madeira 1

hedychium-gardnerinum-1

Olin syyskuussa 2016 luonto- ja patikointimatkalla Madeiralla. Vaikka saari on pieni – se on noin 57 kilometriä pitkä ja 22 kilometriä leveä, siihen mahtuu useita erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä. Luonnosta kiinnostuneille siellä on paljon nähtävää.

Yksi Madeiran erikoisuuksia on patikointi vanhojen kastelukanavien (levadas) reunoilla. Alkujaan polut on rakennettu kanavanhoitajan huoltopoluiksi, mutta nykyään osa niistä on kunnostettu ja merkitty matkailutarkoituksiin.

Madeiran maine kukkien saarena perustuu ennen kaikkea kaikkialta maailmasta tuotuihin trooppisen  ja lauhkean vyöhykkeen kasveihin, jotka viihtyvät hyvin sen merellisessä ilmastossa. Alkuperäistä laurisilva-metsääkin löytyy, mutta tavallisen matkailijan kannalta se ei ole kovin mielenkiintoinen. Lajeja on paljon, mutta niitä on vaikea tunnistaa.

Kasveja on tietysti kiva tarkkailla sellaisinaankin, nauttia kukkien väreistä ja muodoista, mutta matkasta saa enemmän irti, jos perehtyy niihin hieman syvemmin. Tässä kirjoitussarjassa ajattelin esitellä noin 50 yleistä kasvia, joihin matkailija voi törmätä Madeiralla.

Matkani ajankohta oli syyskuun loppu, joten kukkavalikoima on syyspainotteinen. Usein kasvien kukinta keskittyy kesäaikaan, mutta Madeiralla monet niistä kukkivat ympäri vuoden.

Tämän postauksen avauskuva esittää keltatuoksuinkivääriä (Hedychium gardnerianum). Syyskuun lopulla kukkivia yksilöitä oli vaikea löytää, sillä se kukkii kesäkaudella. Eurooppaan se tuotiin Himalajan vuoristosta. Tämä upea kasvi on osoittautunut yhdeksi maailman vaarallisimmista tulokaslajeista. Esimerkiksi Azoreilla se on vallannut suuria alueita, joista sitä on lähes mahdotonta hävittää.

allamanda-cathartica-1

Seuraavana esittelyssä on köynnöskustaankukka (Allamanda cathartica). Se on trooppisissa puutarhoissa viihtyvä puutuvavartinen köynnös, joka voi peittää kokonaisia aitoja ja seiniä.

ceiba-speciosa-6

Tämä upeasti kukkiva puu on pullokapokki (Ceiba speciosa). Se kukkii syksyllä, mutta suuren osan vuodesta se on aivan toisennäköinen. Siementen kypsyttyä siemenkodat avautuvat suuriksi pumpulipalloiksi. Hedelmien sisältämää kuitua eli kapokkia on käytetty tyynyjen täytteenä. Pullokapokki on kotoisin Brasiliasta ja Argentiinasta, missä se on suosittu koristepuu.

platanus-x-hispanica

Monet katupuista ovat vaikeasti tunnistettavissa, mutta puistoplataani (Platanus x hispanica) on poikkeus. Se on nimittäin ainoa, jolla on maastopuku päällä. Puistoplataani on viljelty risteymä, luonnossa sitä ei tavata.

nolina-recurvata

Pullojukka (Nolina recurvata) on helppo tunnistaa erikoisen, paisuneen muotonsa vuoksi.

clerodendrum-ugandense-1

Sinikohtalonpensaan (Clerodendrum ugandense) kukat muistuttavat pieniä perhosia.

bougainvillea-2

Ihmeköynnökset (Bougainvillea ssp) ovat tuttuja meilläkin, mutta trooppisissa ja subtrooppisissa maissa ne voivat kasvattaa puumaisen rungon tai levitä köynnösmäisin oksin laajalle alueelle. Monarkkiperhonen oli kiinnostunut ihmeköynnöksen kukista.

brugmansia-1

Pasuunakukka (Brugmansia ssp).

salvia-leucantha-2

Nuokkusalvia (Salvia leucantha) on kotoisin Meksikossa. Madeiralla sitä kasvoi kaupunkipuistossa, mutta myös levadan varrella.

castanea-sativa-3

Syyskuun lopussa kastanjan (Castanea sativa) hedelmät olivat vielä raakoja. Joulun alla niitä myydään kaikkialla Välimeren alueella paahdettuina. Kastanja on viljelykasvi, jonka voi tavata mm. levadojen varrelta.

Lisää kuvia kuvakansiossa  Madeira syyskuu 2016.

marraskuu 19, 2016

Kukkiva Madeira 2

tibouchina-grandiflora-3

Samettipaastopensas (Tibouchina grandiflora) on saanut suomenkielisen nimensä lehtiensä perusteella. Se on kotoisin Brasiliasta. Madeiralla sen voi löytää mm. kadunvarsi-istutuksista. Kuvakansiossa on kuvia myös kukkivista yksilöistä.

thunbergia-mysorensis-1

Tämä hyvin erikoinen riippuva kasvi  on riippasusanna (Thunbergia mysorensis). Kuvasin sen Funchalin kasvitieteellisessä puutarhassa.

helikonia-1

Helikonioita (Helikonia ssp) on useita erilaisia. Niitä myös viljellään ja myydään vaikkapa Funchalin kauppahallissa. Leikkokukkana ne kestävät useita viikkoja, sillä värikkäät ulkonemat eivät ole kukkia vaan mitättömien kukkien suojuslehtiä.

strelitzia-reginae-1

Myös helokolibrikukka (Strelitzia reginae) on yleinen Madeiralla. Sitä pidetään jopa kukkivan Madeiran symbolina, vaikka itse asiassa se on kotoisin Etelä-Afrikasta.

delonix-regia-2

Liekkipuu (Delonix regia) on kotoisin Madagaskarilta. Alkuperäisessä ympäristössään se on erittäin uhanalainen, mutta koristekasvina sitä viljellään kaikkialla trooppisissa ja subtrooppisissa maissa. Se on yleinen mm. Kanariansaarilla, mutta suomalaisturistit eivät yleensä kiinnitä siihen huomiota, koska sen kukinta-aika osuu kesään. Kuvakansiossa on Playa del Inglésissä otettu kuva täydessä kukassa olevasta liekkipuusta.

leonotis-leonurus-1

Tätä kasvia en ole tavannut missään muualla matkoillani. Englaniksi sitä kutsutaan leijonanhännäksi (lion’s tail), mutta virallinen suomenkielinen nimi on tulileijonankorva (Leonotis leonurus). Se on kotoisin Etelä-Afrikasta.

erythrina-crista-galli-2

Kukonkorallipuu (korallipensas Erythrina crista-galli) kasvaa aluksi pensasmaisena, mutta ikääntyessään siitä voi tulla puumainen.

erythrina-abyssinica-1

Korallipuiden suvussa on useita, joita käytetään koristepuina. Edellä olevan kukonkorallipuun lisäksi Funchalissa kasvaa myös abessiniankorallipuita (Erythrina abyssinica).

tipuana-tipu-1

Olen jo pidemmän ajan halunnut kuvata boliviantipuanan (Tipuana tipu). Se on yleinen koristepuu, mutta kukintakauden ulkopuolella sitä on vaikea tunnistaa. Syyskuussa kukinta oli melkein ohi, ainoastaan muutamassa puussa hotellialueen pääkadun varrella oli vielä kukkia.

kasvitieteellinen-2

Funchalin kasvitieteellinen puutarha on hieno vierailukohde kaikille trooppisen ja lauhkean vyöhykkeen kasvillisuudesta kiinnostuneille.

Lisää kuvia kuvakansiossa  Madeira syyskuu 2016.

marraskuu 19, 2016

Kukkiva Madeira 3

hibiscus-rosa-sinensis-2

Kiinanruusu (Hibiscus rosa-sinensis) on varmaan yksi maailman yleisimpiä koristekasveja. Meillä sitä kasvatetaan sisällä ruukussa, lämpimissä maissa se on yleinen pensas. Se voi kasvaa usean metrin korkuiseksi. Se on vanha viljelyskasvi, jonka alkuperä on epäselvä. Kiinanruusuja on monenvärisiä, mutta punainen on edelleen yleisin väri.

plumbago-auriculata-1

Sinilyijykukka (Plumbago auriculata) on suikertavaoksainen pensas, joka kukkii lähes ympäri vuoden.

senna-didymobotrya-1

Sennat ja kassiat ovat iso ryhmä trooppisia puita ja pensaita. Ne ovat suosittuja puistopuita ja koristepensaita kauniin kukintansa vuoksi. Terttusenna (Senna didymobotrya, Cassia didymobotrya) on pensas, joka on helppo tunnistaa. Sen jäykät kukkatertut ovat pystykasvuisia.

senna-spectabilis

Loistosenna (Senna spectabilis).

podranea-ricasoliana-2

Trumpettiliaani (Podranea ricasoliana) on nopeakasvuinen, runsaasti kukkiva köynnös. Se on kotoisin eteläisestä Afrikasta.

spathodea-campanulata-2

Tulppaanitrumpetti (Spathodaea campanulata) tunnetaan myös afrikantulppaanipuuna. Se on erittäin näyttävä ja suosittu koristepuu. Tämä trooppisesta afrikasta kotoisin oleva puu kukkii ympäri vuoden.

schefflera-actinophylla

Jättiliuska-aralia (Schefflera actinophylla) on ainavihreä puu, jota käytetään koristekasvina subtrooppisisssa maissa. Voidaan kasvattaa myös huonekasvina.

plumeria-2

Temppelipuut (Plumeria ssp.) tunnetaan myös frangipanin nimellä. Ne ovat kotoisin Keski-Amerikasta, mutta nykyään niitä näkee kaikkialla trooppisissa maissa. Ne ovat erittäin suosittuja mm. Thaimaassa, jossa niiden terälehtiä käytetään kukka-asetelmissa. Niiden suosiota lisää se, että ne kukkivat lähes koko vuoden.

callistemon-1

Lamppuharjan (Callistemon ssp.) suomenkielinen nimi on outo, sillä sen kukat muistuttavat selvästi pulloharjaa. Nimi on kuitenkin vakiintunut. Lamppuharjoja on useita melko samannäköisiä lajeja, joten en edes yritä erotella niitä toisistaan.

russelia-equisetiformis-3

Tulikipinäkukan (Russelia equisetiformis) kukat ovat hyvin pieniä, mutta sen vaikuttavuus perustuukin niiden suureen määrään. Tyypillisesti sitä kasvatetaan niin, että sen riipuvat oksat pääsevät leviämään vapaasti.

ipomoea-batatas-1

Bataatti (Ipomoea batatas)) on trooppisten alueiden viljelykasvi. Nykyään sitä myydään yleisesti myös Suomessa ja asianharrastajat ovat aloittaneet myös  sen viljelyn Suomessa. Itsellänikin oli viime kesänä koeviljelys ja sain tosi hyvän sadon. Lehdistä ja kukista voi tunnistaa, että se on sukua koristekasvina kasvatettavalle päivänsinille.

Lisää kuvia kuvakansiossa  Madeira syyskuu 2016.

marraskuu 19, 2016

Kukkiva Madeira 4

tecomaria-capensis

Kapintulipiippu (Tecomaria capensis) on nimensä mukaisesti kotoisin Kapmaasta Etelä-Afrikasta. Se menestyy hyvin lauhkealla vyöhykkeellä. Se on köynnöskasvi, mutta sopivalla leikkaamisella siitä voidaan kasvattaa myös pensas.

hydrangea-macrophylla-1

Jalohortesia (Hydrangea macrophylla) on tuotu Madeiralle koristekasviksi, mutta se viihtyy saarella niin hyvin, että nykyään se on levinnyt kaikkialle teiden varsille. Alkujaan se on kotoisin Etä-Aasiasta.

canna-1

Kannat (Canna indica) ovat hyvin suosittuja koristekasveja kaikkialla maailmassa. Meilläkin niitä näkee usein istutuksista, mutta ne eivät tietenkään kestä meidän talveamme. Alkuperäiset kannat ovat punaisia, mutta niistä on kehitetty useita erilaisia viljelykantoja. Alkujaan kannat ovat kotoisin trooppisesta Amerikasta.

passiflora-mollissima-2

Venezuelanpassio (Passiflora mollissima) on kärsimyskukkalaji, joka  on levinnyt Madeiralla laajasti luontoon. Se on helppo bongata mm. levadapoluilla. Se on hyvin läheistä sukua viljellylle passionhedelmälle (Passiflora edulis). Trooppisissa maissa kuten Brasiliassa passionhedelmä on tärkeä viljelyskasvi. Sitä viljellään myös Madeiralla. Yksi Madeiran herkullisimpia jälkiruokia onkin passionhedelmävanukas (pudim de maracujá).

monstera-deliciosa-1

Jättipeikonlehti (Monstera deliciosa) tunnetaan meillä huonekasvina, mutta Madeiralla se kasvaa ulkona luonnossa. Harvemmin tunnettua on, että sitä viljellään myös ruokakasvina. Sen kukinnot ovat suuren pitkulaisen kävyn muotoisia. Funchalin kauppahallissa niitä oli myynnissä 15 euron kilohintaan.

cycas-revoluta

Käpypalmut ovat kasvimaailman fossiileja, jotka hallitsivat maailmaa ennen nykyisenkaltaisten koppisiemenisten lajien syntyä. Japaninkruunukävykki eli japaninkäpypalmu (Cycas revoluta) on monien puutarhojen erikoisuus.

colocasia-esculenta

Taaro (Colocasia esculenta) on yksi trooppisen maailman tärkeimpiä tärkkelyksen lähteitä. Sitä viljellään mehevien juurien vuoksi. Monin paikoin sitä kasvatetaan myös näyttävänä koristekasvina.

nerium-oleander-2

Välimeren alueelta peräisin oleva oleanteri (Nerium oleander) on edelleen hyvin yleinen koristepensas lauhkealla vyöhykkeellä. Monin paikoin siitä on kuitenkin pyritty eroon sen aiheuttamien myrkytysten vuoksi. Koko kasvi on hyvin myrkyllinen, joten sitä ei kannata kosketella.

lantana-camara-3

Kirjotulikruunu (Lantana camara) on hyvin yleinen koristekasvi lämpimissä maissa. Sitä on helppo kasvattaa ja siitä on useita erilaisia värimuunnoksia. Usein samassa kukinnossa on erivärisiä kukkia. Niinpä esimerkiksi Espanjassa on yleinen Espanjan lipun värinen muoto. Kasvin helppohoitoisuudesta kertoo myös se, että se leviää helposti luontoon haitallisena tulokaslajina. Meidän talveamme se ei kuitenkaan kestä.

apollonias-barbujana-1

Tämän postauksen viimeinen esiteltävä laji on Makaronesian alueen (Madeira, Kanariansaaret, Azorit) laurisilvametsille tyypillinen barbusano (Apollonias barbujana). Metsässä sitä on vaikea erottaa muista puista. Kuvan puu on Santanan kylässä kasvava muistopuu.

Lisää kuvia kuvakansiossa  Madeira syyskuu 2016.

marraskuu 19, 2016

Kukkiva Madeira 5

malvaviscus-arboreus

Tarhamalva (Malvaviscus arboreus) muistuttaa kiinanruusua ja on itse asiassa läheistä sukua sille. Sen kukat ovat erikoiset, sillä näyttää siltä, että ne eivät koskaan aukeaisi. Ne pysyvät koko kukinnan ajan supussa, vain heteet ja emi pilkistävät terälehtien muodostamasta suppilosta. Se on yksi yleisimpiä aitakasveja tropiikissa.

justicia-carnea

Isojaakonkukka (Justicia carnea) on brasiliasta kotoisin oleva koristekasvi. Kuva on otettu Funchalin kasvitieteellisessä puutarhassa. Elokuussa riehuneet metsäpalot yltivät aina Funchalin kaupunkiin ja kasvitieteellisen puutarhan reunalle asti. Onneksi tulen eteneminen saatiin rajattua niin, että vain pieni alue puutarhasta tuhoutui. Silläkään alueella tuho ei näyttänyt olevan totaalista, sillä jo kuukauden päästä palosta maa vihersi ja monet kasvit työnsivät uutta kasvustoa.

metrosideros-excelsa-1

Maorihehkupuu (Metrosideros excelsa) on yksi harvoista tämän kuvasarjan kasveista, jota en ole kuvannut Madeiralla. Yllä oleva kuva on nimittäin Sao Miguelin saarelta Azoreilta. Kotimaassaan Uudessa Seelannissa se on merenrantapuu ja samanlaista ympäristöä löytyy myös Portugalille kuuluvilta saarilta. Uudessa Seelannissa se tunnetaan joulupuuna, mutta Madeiralla parasta kukinta-aikaa on touko-elokuu.

globularia3

Pensassinipallo (Globularia salicina) on tämän postauksen ainoa alkuperäiskasvi Madeiralla. Madeiran lisäksi se kasvaa Kanariansaarilla. Aikaisemmin olen kuvannut sitä mm. Gran Canarialla. Madeiralla pensassinipallon löytää helpoiten rannikkoalueilta. Kukat ovat pieniä, mutta tyylikkäitä.

dasylirion-glaucophyllum

Jupit ovat trooppisten puutarhasuunnittelijoiden lempikasveja, sillä ne ovat todellisia katseenvangitsijoita puutarhoissa. Niitä kasvatetaan tiheän ja symmetrisesti asettuvan lehdistönsä vuoksi. Näin kasvaa myös Meksikosta kotoisin oleva sinijuppi (Dasylirion glaucophyllum).

ochna-serrulata-2

Kiiltomikinpensaan (Ochna serrulata) suomenkielinen nimi viittaa siihen, että sen hedelmissä voi tunnistaa Mikki hiiren kasvot. Kypsät, mustat luumarjat näyttävät sopivasta kuvakulmasta katsottaessa hiirenkorvilta. Kun hedelmiä oikein kääntelee, ehkä sieltä Mikki hiirikin löytyy. Se on kotoisin Etelä-Afrikasta. Madeiralla se kasvaa koristepensaana puistoissa.

ravenala-madagascariensis

Tämä Madagaskarilta kotoisin oleva puu sopii hyvin Funchalin hotellialueelle, sillä sen suomenkielinen nimi on matkustajainpuu (Ravenala madagascariensis). Se on trooppisten alueiden kasvi, mutta Madeiran etelärannikon ilmasto on sille riittävän suotuisa. Puun nimi tulee ilmeisesti siitä, että sen lehtituppiin kerääntyy vettä, jota matkailija voi hätätilassa valuttaa janoonsa.

brachychiton-acerifolius-1

Tulipullopuu (Brachychiton acerifolius) on kukkiessaan hyvin erikoinen näky. Kukat aukeavat ennen lehtiä, jolloin koko puu on tulipunaisten kukkien peitossa. Siitä on myös lehtensä säilyttävä hybridi-muoto (kuvan yksilöllä on osassa oksia lehtiä). Tulipullopuu on kotoisin Australian itärannikolta.

agapanthus-africanus-1

Sinisarjan (Agapanthus africanus) voi tavata myös suomalaisissa puutarhoissa. Meillä se ei ole talvenkestävä, joten se viedään talveksi sisälle. Madeiralla ei tarvitse pelätä talven pakkasia ja sinisarja onkin yksi laajimmin levinneitä tuontikasveja Madeiralla.  Siitä on sekä sininen että valkoinen muoto. Se on kotoisin Etelä-Afrikasta.

Lisää kuvia kuvakansiossa  Madeira syyskuu 2016.

huhtikuu 29, 2016

Uusia patikointireittejä Teneriffalla 1

Teneriffalla käyvistä 13 miljoonasta vuosittaisesta turistista suuri osa tulee patikoimaan. Tilastojen mukaan 16 %  eli yli kaksi miljoonaa ja heidän osuutensa kasvaa koko ajan.  Siksi matkailuviranomaiset ja kunnat kiinnittävät paljon huomiota sopivien reittien luomiseen.

Tarkoituksenani oli  tällä kertaa etsiä mukavia, vanhemmillekin ihmisille sopivia reittejä pitkin. Reittien tuli siten olla kohtuullisen mittaisia ja helpohkoja päiväretkikohteita ja helposti saavutettavissa julkisilla kulkuvälineillä. Tavoitteena oli kuitenkin tutustua monipuolisesti Teneriffan luontoon.

Mietin pitkään kahden sanan käyttöä. Miten nimittää suomeksi tämänkaltaista retkeilemistä luonnossa? Käveleminen tuntuu liian vaatimattomalta, vaeltaminen viittaa pitkiin päivämatkoihin ja mahdolliseen luonnossa yöpymiseen. Lopulta päädyin käyttämään sanaa patikointi. Se on sopivasti samansointuinen kuin paikallisten käyttämä patear.

Toinen aina pohdituttava on tämän saaren nimi. Paikallisille se on tietysti Tenerife. Suomalaiset ovat kuitenkin jostain syystä tottuneet saksalaisperäiseen Teneriffaan, josta tuntuu vaikealta päästä eroon. En pidä siitä, mutta kaipa se on hyväksyttävä.

Tausta-aineistona olen käyttänyt kolmea eri teosta:
Pentti Korpela: Teneriffan patikointiopas, Banaanilehdoista kuumaisemiin
(loppuunmyyty, löytyy kirjastoista)
Klaus ja Annette Wolfsperger: Teneriffa Retkeilyopas (Karttakeskus)
Noel Richford: Landscapes of Tenerife (Sunflower books)

Kannattaa kuitenkin muistaa, että olosuhteet paikanpäällä muuttuvat nopeasti, joten kirjoihin painetut tiedot vanhenevat nopeasti. Tämän sain huomata tälläkin matkalla.

Garachico – La Montañeta – Erjos – Los Silos

Tämä on hieno patikointireittikokonaisuus, joka seuraa pitkälti virallisia reittejä PR TF 43 ja 45. Koko reittiä ei kannata kulkea yhdessä päivässä, vaan se kannattaa jakaa kahteen tai kolmeen osuuteen. Jokaisen osuuden voi myös kulkea kumpaan suuntaan tahansa tai niitä voi  yhdistää muihin alueen reitteihin. Kun vielä totean, että tällä alueella on poikkeuksellisen hienot maisemat, on selvää, että kyseessä on yksi Teneriffan hienoimmista patikointialueista.

Kaikkiin lähtö- ja päätepisteisiin pääsee julkisilla kulkuvälineillä (Puerto de la Cruzista Titsan busseilla 325, 360, 363 ja 460).

P1210440