kesäkuu 29, 2018

Tenon kärki on nyt avoinna

P1020135

Tenon kärki (espanjaksi Punta de Teno) on ollut Teneriffan salaperäisin paikka. Tämä johtuu siitä, että pääsy sinne on ollut hankalaa. Ajoittain ainoa mahdollisuus on ollut patikoiminen vuoriston yli Teno Alton kylästä alas rannalle. Reitti on pitkä ja vaativa.

Tenon kärkeen on jo vuosia sitten rakennettu maantie, mutta se on usein suljettuna.  Erityisesti sateiden ja myrskytuulien jälkeen putoavat kivet ja maanvyörymät ovat tehneet tiellä liikkumisen vaaralliseksi. Tie on myös niin kapea, että siinä on vain yksi kaista, joten vastaantulevan liikenteen ohittaminen on hankalaa.

P1090185

Tenon kärki ei ole enää suljettu paikka, sillä Teneriffan liikennelaitos Titsa on aloittanut liikenteen Tenon kärkeen. Myös tien penkereitä on vahvistettu ja maa on sidottu vahvoin metalliverkoin. Tie on kuitenkin edelleen yhtä kapea kuin aikaisemmin, joten liikenne sillä on yksisuuntaista. Yksi vaaratekijä on myös matkalla olevat valaisemattomat tunnelit.

Punta de Tenoon menee Titsan erikoisvuoro 369 Buenavistasta. Tie suljetaan muulta liikenteeltä sinä aikana, kun Titsa on liikkeellä. Lähtöjä on vain torstaista-sunnuntaisin ja lisäksi juhlapyhinä. Kuten muillakin erikoisvuoroilla, Titsan maksukortit eivät kelpaa, vaan matka pitää maksaa käteisellä. Hinta ei kuitenkaan ole päätähuimaava – toukokuussa 2018 se oli tasan yhden euron.

P1090168

Hyvällä säällä maisemat ovat hienot. Jyrkät vuorenrinteet ympäröivät aluetta. Etelässä näkyy Los Gigantesin matkailukeskus. Pienellä niemellä sijaitsee toiminnassa oleva Tenon majakka. Matkailijat eivät kuitenkaan pääse majakkarakennukseen.

P1090214

Tenon alue on tunnettu myös endeemisistä kasveistaan. Itse kärjen alueella kasvillisuus on melko tavallista rannikkovyöhykkeen kasvillisuutta, mutta vuoren rinteillä, esimerkiksi Punta del Fraile nimisellä näköalapaikalla, esiintyy kasveja, joita ei ole missään muualla.

P1020256

Endeeminen ikiviuhko (Limonium fruticans) Punta del Frailen näköalapaikalla.

P1090132

Tästä kuvasta on helppo päätellä, mistä suunnasta tuuli puhaltaa Buenavista del Nortessa.

Mainokset
Avainsanat: , ,
kesäkuu 27, 2018

Vuoristo kukkii, mutta löytyykö kuningatarta?

P1080629

Teneriffan keskellä Teide-tulivuoren juurella sijaitsee Las Cañadasin kansallispuisto. Yleensä suomalaiset näkevät sen aikana, jolloin kasvit näyttävät elottomilta. Kansallispuiston alue sijaitsee kahden kilometrin korkeudessa, joten ilmasto on karu ja kasvillisuus sen mukaista.

Keväällä ja alkukesästä on lyhyt kukinta-aika. Tällöin maasto muuttuu täysin. Valkoiset, keltaiset ja violetit kukat peittävät maan. Osa kasveista kukkii jo huhtikuussa, mutta paras kukinta-aika on touko-kesäkuussa.

P1080606

Keltaisesta väristä vastaa pääasiassa endeeminen eli vain tällä alueella kasvava teidenlitutilli (Descurainia bourgeana). Kuvassa myös teidensulkalatva (Pterocephalus lasiospermus), mutta se ei vielä kuki.

P1080602

Teidenlitutilli on ruoho. Myös pensaana kasvavan teidenkultapurjeen (Adenocarpus viscosus) kukat ovat keltaiset, mutta tänä vuonna toukokuun puolivälissä oli vasta yksittäisiä kukkia oksien päissä (kuva alla).

P1080581

P1080693

Violetti kukka on teidenkultalakka (Erysimum scoparium). Sille on tyypillistä, että kukkien väri vaihtelee melkein valkoisesta tummanviolettiin (lähikuva alla).

P1080597

P1080538

Las Cañadasissa on oma markettalajinsa – teidenmarketta (Argyranthemum teneriffae). Samoin kuin muut tässä esitellyt, se on endeeminen ja kasvaa vain tällä alueella.

P1080517

P1080631

Talvella maisemaa hallitsevat harmaanvihreät elottomat pensaat. Ne ovat teidenpilviretamia (Spartocytisus supranubius). Keväällä ne peittyvät kukkiin, joiden väri vaihtelee valkoisesta punasävyisiin ja jotka myös tuoksuvat voimakkaasti. Eri pensailla on kuitenkin oma aikataulunsa, joten esimerkiksi toukokuun puolivälissä vain muutama retamapensas oli täydessä kukassa. Useimmat olivat vielä elottomia.

P1080638

P1080700

On kuitenkin yksi kasvi, joka on yli muiden – kotoperäinen kuningatarneidonkieli (Echium wildpretii). Kukkiessaan se on upea näky. Silloin puistoon saapuu kasviharrastajia, joiden tavoitteena on ainoastaan nähdä tämä kasvi. Valitettavasti kukinta-aika osuu touko-kesäkuuhun, jolloin Suomesta ei tehdä Teneriffalle suoria lentoja.

Keväällä 2018 toukokuun puolivälissä useimmat neidonkielot olivat vielä keskenkasvuisia. Olin jo luopunut toivosta, että voisin kuvata sen, kun löysin yhden, joka oli juuri avannut ensimmäiset kukkansa. Tämä sijaitsi El Portillon bussipysäkin vieressä. Kuvasta saa jo käsityksen, miltä kukkiva neidonkieli näyttää, mutta tämäkään ei vielä ole täydessä kukassa. Silloin koko yli metrin mittainen kukinto on täynnä pieniä kukkia. Parhaimmillaan kukinto  voi olla jopa kolmemetrinen. Alla lähikuva yksittäisistä kukista.

P1080705

 

kesäkuu 27, 2018

Sadan vuoden odotus kasvitieteellisessä puutarhassa

Orotavan laakson kasvitieteellinen puutarha sijaitsee Puerto de la Cruzissa vain muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Nykyään se on täysin asutuksen ympäröimä. Se ei ole aivan tavallinen kasvitieteellinen puutarha. Se perustettiin jo vuonna 1788 Etelä-Amerikasta löydettyjen kasvien sopeuttamiseksi lauhkean vyöhykkeen ilmastoon. Niinpä puiston virallinen nimi onkin edelleen Orotavan sopeuttamispuutarha – Jardín de aclimatización de la Orotava. Tavallisesti puhutaan kuitenkin kasvitieteellisestä puutarhasta – jardín botánico.

Puisto on melko pieni, sen kiertää tunnissa parissa. Kasveja on kuitenkin paljon ja ne kaikki ovat eksoottisia suomalaisille. Puiston luonteen mukaisesti niitä on hankittu eri puolilta trooppista ja subtrooppista maailmaa.

Puisto on auki ympäri vuoden, mutta eniten nähtävää on kesäaikaan.  Kävin siellä viimeksi toukokuussa 2018, jolloin kukassa olivat monet kasvit, joita talvikaudella ei välttämättä huomaa. Suurin osa kasveista on puita ja ne ovat kyllä komeita ympäri vuoden. Näyttävimpien joukkoon kuuluvat kuristajaviikukset (Ficus macrophylla). Iso kuristajaviikus on helppo tunnistaa ilmajuuriensa perusteella. Sen siemen itää toisen puun latvuksessa lähellä valoa. Vähitellen ilmajuuret saavuttavat maanpinnan ja puu alkaa levitä. Lopulta se kuristaa alleen jäävät puut – myös isäntäkasvinsa.

P1080374

Kukinta-aikanaan näyttäviä puita ovat korallipuut. Niihin kuuluu mm. meksikolainen tzompantle (Erythrina americana).

P1080380

Kanariansaarilla – kuten monissa muissakin paikoissa Keski- ja Etelä-Euroopassa – voi löytää villiintyneitä papukaijayhdyskuntia. Ne ovat syntyneet, kun ihmisten lemmikeiksi hankkimia papukaijoja on karanut luontoon. Kaupungien puistoista ne ovat löytäneet sopivan asumispaikan. Ainakin yksi papukaijalaji asuu myös kasvitieteellisessä puistossa. Tarkempaa lajia en tunne, mutta nappasin siitä kuvia viime matkallani.

P1080365

Puistossa voi myös tutustua espanjalaiseen aikakäsitykseen – tai tarkemmin sanottuna yhdyskuntarakentamisen aikatauluun. Jo 1990-luvulla alettiin suunnitella puiston laajennusosaa. Pidettiin arkkikilpailu ja suunnitelmat käynnistettiin. Hommat aloitettiin, mutta matkaan on tullut mutkia. Ilmeisesti rakentaminen kuitenkin etenee. Nettitietojen mukaan laajennusosa piti avata yleisölle vuonna 2017. Toukokuussa 2018 ei kylläkään vielä ollut mitään tietoa, milloin tämä oikeasti tapahtuisi.

Samanlainen ikuisuushanke on Puerto de la Cruzin linja-autoasema. Vanha asema osoittautui huonosti rakennetuksi ja se piti hylätä. Linja-autoasema siirrettiin viereiselle kadulle, jossa se sijaitsee edelleenkin. Tontilla ei tapahtunut mitään pitkään aikaan, mutta nyt viimeksi käydessäni paikan päällä maanraivaustyöt olivat käynnissä. Ehkä jo muutaman vuoden päästä uusi linja-autoasema on käytössä.

Esimerkkeinä kukkivista kasveista olkoot simpukka-alpinia  (Alpinia zarumbet) ja tähtikukka (Ixora coccinea). Molemmat ovat yleisiä myös muualla Teneriffan puistoissa.

P1080348

Yllä simpukka-alpinia, alla tähtikukka.

P1090749

P1080438

Tämä pensaan tieteellinen on Justicia carnea. Justicia on espanjaksi oikeudenmukaisuus. Sen espanjankielinen nimi viittaa myös oikeuteen: vara de la justicia eli oikeudensauva. Nimi tulee kuitenkin skotlantilaisesta puutarhurista James Justice. Suomeksi tämä on  isojaakonkukka, joka ilmeisesti johtuu saman herran etunimestä. Se on kotoisin Etelä-Amerikasta Brasilia-Paraguay-Argentiina -alueelta.

P1080443

Puiston erikoisimpia kasveja – ja myös harvinaisimpia luonnossa – ovat käpypalmut, joiden kukinto muistuttaa nimensä mukaisesti käpyä. Käpypalmut ovat eläviä fossiileja, muistoja maapallon muinaisajasta. Niiden kukoistusaika oli 200-300 miljoonaa vuotta sitten.

P1080419

Yksi puiston erikoisimmista tarinoista kuuluu kasville Encephalartos laurentianus. Suku Encephalartos on suomeksi karrookävykki, sen sijaan tälle lajille en löytänyt suomenkielistä nimeä.  Joka tapauksessa, yksi sellainen on kasvanut puistossa jo toista sataa vuotta. Ongelmana oli vain, että karrookävykit ovat kaksikotisia. Se tarkoittaa, että heteet ja emit ovat eri yksilöissä, joten kasvi ei voi tuottaa siementä yksin. Puerto de la Cruzin yksilö on emikasvi ja hedekasvia ei löydy mailta halmeilta. Lopulta kasvitieteilijät ratkaisivat puun ongelman. Vuonna 2002 puiston työntekijät hedelmöittivät sen malagalaisessa puistossa kasvavan hedepuun siitepölyllä ja kas – siemeniä tuli. Nyt puistossa on hyvässä kasvussa jo useampi jälkeläinen.

P1090738.jpg

Yllä toista sataa vuotta vanha karrookävykki, alla sen poikanen.

P1090730

 

marraskuu 30, 2017

Kiinan kieli on kiinalainen juttu

Vieraaseen maahan matkustavan on hyvä tutustua hieman maan kieleen. Mitään kieltä ei toki opi hetkessä, mutta jo muutaman sanan osaamisesta on hyötyä.

Kiinaan matkustavalle haaste on tavallista suurempi, sillä kiinan kieli poikkeaa niin monessa suhteessa kaikista Euroopassa puhutuista kielistä. Aikaisemmin omatoiminen kiinaan tutustuminen on ollut lähes mahdotonta, mutta nykyään internet tarjoaa tähänkin välineitä.

Oppivälineistä huolimatta haasteita on monenlaisia. Ensimmäiseksi opiskelija törmää kielen ääntämiseen. Kiinassa on  äänteitä, joita harjaantumaton korva ei oikein erota. Vielä oudompi asia meille on toonit. Sana voidaan lausua neljällä, jopa viidellä eri äänenkorkeudella.  Alla on esimerkki ma-tavun eri merkityksistä.

Viimeinen haaste on kiinan kirjoitusjärjestelmä. Se on yksi maailman vanhimpia ja ehdottomasti vanhin edelleen käytössä oleva. Aikoinaan lukeminen ja kirjoittaminen oli oppineiden etuoikeus, mutta nykyään kaikki oppivat kirjoitusjärjestelmän kiinalaisessa peruskoulussa. Ala-asteella opitaan noin 2500 merkkiä ja keskiasteella (lukio, ammattikoulu) vielä tuhatkunta lisää. Esimerkiksi sanomalehdissä käytetään noin 3000 eri merkkiä.

Tässä esimerkki yhdestä tavusta ’ma’, jolla on viisi erilaista ääntämistapaa (toonia). Jokaisella niistä on eri merkitys. Se on myös hyvä esimerkki siitä, miten kiinalaisia kirjoitusmerkkejä muodostetaan. Merkkejä tarkastellessa huomaa helposti, että monessa niistä on yhteinen osa, joka yksistään merkitsee hevosta. Esimerkiksi ensimmäinen merkki muodostuu kahdesta osasta: , joka yksistään merkitsee naista ja , joka on ääntämystä osoittava osa. Kiinalainen ymmärtää heti, että kyseessä ma-tavu, joka viittaa naiseen. Merkitys on ’äiti’.

ma2Kuten edellä olevista esimerkeistä näkyy, uusia merkkejä muodostetaan yhdistelemällä perusmerkkejä. Tässä esimerkki, miten voidaan luoda abstrakteja nimiä. Merkki merkitsee pääkaupunkia. Ilmansuunnat pohjoinen, etelä, itä ja länsi kirjoitetaan näin: 南,东,西. Niiden avulla voidaan kirjoittaa kolmen eri kaupungin nimi:
北京 Beijing eli pohjoinen pääkaupunki
南京 Nanking eli eteläinen pääkaupunki
东京 Donjing tai Tokyo (japanilainen ääntämys) eli itäinen pääkaupunki

Tässä vielä yksi ääntämyksen perusteella muodostettu uudissana 赫尔辛基. Näiden neljän merkin äänneasu on Hè’ěrxīnjī ja merkitys ’Helsinki’.

Matkailijan ei välttämättä tarvitse tuntea yhtään kiinalaista merkkiä, koska monet kyltit kirjoitetaan myös latinalaisilla aakkosilla (ns. hanyu pinyin -järjestelmä). Sillä kirjoitettuja sanoja ei kuitenkaan pysty lausumaan oikein ennen kuin on perehtynyt kiinalaiseen oikeinkirjoitukseen. Monet kirjaimet nimittäin ääntyvät eri tavalla kuin suomalainen olettaisi.

nanluo

Samoin erityisesti kaupungeissa näkee englanninkielisiä kylttejä, mutta käännökset saattavat olla aika ’kiinalaisia’:

carved

Tämä tarkoittaa, että älä kaiverra rakkaasi nimeä Kiinan muuriin.

scenicspots

Tässä on tarkoitus kertoa, että tätä pidemmälle ei saa mennä, mutta jotenkin hankalasti se on ilmaistu.

Jo parin yleisen merkin tunteminen helpottaa liikkumista:
入口 sisäänkäynti
出口 uloskäynti, exit

Ja pari yleistä sanontaa:
你好! Nǐ hǎo! Hei! Terve! Päivää!
Kun siihen liittää kysymyspartikkelin ’ma’ saa kysymyksen kuinka voit 你好吗? Nǐ hǎo ma?
Kun tähän osaa vastata 很好 Hěn hǎo eli että ’voin hyvin’, onkin jo melkein kiinan kielen mestari.
谢谢!Xièxie!Kiitos!
再见!Zài jiàn! Näkemiin!

Tarkempi ääntäminen ilmenee esim. alla olevasta Yleisradion alkeiskurssista.

Linkkejä:
Kiinan kieli muutoksessa
Yleisradion kiinan alkeiskurssi
Kiinalainen kirjoitusmerkki avautuu radikaalin kautta

Avainsanat: ,
huhtikuu 12, 2017

Kevät tulee Kreetalle aikaisin 3

Milin rotko on mielenkiintoinen päiväretkikohde Rethymnonin lähellä. Rotkon reunalle pääsee jopa kaupunkia kiertävällä hop on hop off -bussilla.

Mili on yksi Kreetan kymmenistä rotkoista, jotka ovat syntyneet eroosion johdosta. Rotko oli asuttu aina 1970-luvulle asti, jolloin viimeiset asukkaat muuttivat pois tulvien vuoksi. Vaikka viime talvena sadetta saatiin paljon, rotkon pohjalla virtasi vain pieni puro.

Milissä ja sen ympäristössä kasvaa useita Kreetalle tyypillisiä kasveja. Esimerkiksi meillä koristekasveina käytettävät kruunusuvikakkarat ja syklaamit ovat täällä luonnonvaraisia. Hyvin näkyvä kasvi keväisin on pensaspaloyrtti, jonka suuret keltaiset kukinnot näkyvät kauas. Petromarula pennata puolestaan on erikoinen, Kreetalle endeeminen laji. Sitä ei tavata luonnnonvaraisena missään muualla kuin täällä.

huhtikuu 12, 2017

Kevät tulee Kreetalle aikaisin 2

Kasviharrastajien keskuudessa orkideat ovat varmaan yksi eniten mielenkiintoa keräävistä kasveista. Viljeltyjen orkideoiden lisäksi Euroopassa kasvaa suuri joukko erilaisia villejä orkideakasveja. Kreetalla niitä on peräti 29 eri lajia.

Orkideoiden joukossa erityisen ryhmän muodostavat orhot (Ophrys). Näillä pienillä kasveilla on erikoinen tapa hoitaa lisääntyminen. Pölytyksen suorittaa pahaa-aavistamaton hyönteinen, joka luulee kukkaa oman lajinsa naaraaksi, mutta saakin vain siitepölyä siirrettäväksi seuraavaan harhauttavaan kukkaan.

Orkideoita löytää erityisesti maastotyypistä, jota Kreikassa kutsutaan phryganaksi. Phrygana on matalan kasvillisuuden pensaikkonummea. Siellä on alkujaan kasvanut metsää, mutta ihmisten kaadettua puut ne eivät enää kasvaneet uudelleen. Kivikkoisuuden vuoksi phrygana-alueet eivät ole soveltuneet myöskään maanviljelykseen.

Tämän postauksen kuvat ovat Rethymnonin maakunnassa Ida-vuoriston juurella sijaitsevalta Gious Kampos alueelta, joka on tunnettu keväisestä kukkaloistostaan. Orkideoiden lisäksi siellä kukkivat erityisesti vuokot.

Kuvissa mm. kuunuvuokko, liihokämmekkä, kreetankurjenmiekka, tähtivuokko, pyörösiipiputki, kuovinmiekka, mettiäisorho, helmakämmekkä ja ampiaisorho. Tosin kaikki kasvien suomenkieliset nimet eivät ole virallisia.

Avainsanat:
huhtikuu 12, 2017

Kevät tulee Kreetalle aikaisin 1

Ennen kuin kevät tulee kunnolla Suomeen, sitä pitää hakea etelämpää. Huhtikuun alussa lähdin etsimään sitä Euroopan eteläisimmästä kolkasta – Kreetalta. Siellä luulisi lämpöä riittävän jo huhtikuun alussa. Vuodet eivät kuitenkaan ole veljeksiä täälläkään. Tänä vuonna talvi oli viileä ja sateinen. Luonnon kannalta vesi on tietysti hyväksi, mutta kevät oli tänä vuonna myöhässä. Hotellit ja ravintolat vasta availivat oviaan eikä turistejakaan ollut paljoa. Suomalaiset ovat tottuneet käymään Kreikassa kesällä ja muistavat sen kuumuuden. Siksi on vaikea kuvitella, että Kreetalla voi myös palella. Toki vähän paremmissa hotelleissa on lämmitys, mutta vaatimattomimmissa paikoissa lämmitys tapahtuu avaamalla ikkunat päivän ajaksi.

Kreeta on hieno kohde luonnon ystävälle, onpa kiinnostuksen kohteena sitten pelkästään patikointi tai myös luonnon tutkiminen. Patikointireitit eivät ole yhtä tunnettuja ja merkittyjä kuin esimerkiksi Kanariansaarilla tai Madeiralla, minkä vuoksi patikointiretkelle on kätevintä lähteä oppaan kanssa. Järjestetty matka helpottaa myös liikkumista, sillä moniin kohteisiin ei pääse helposti omatoimisesti.

Kreetan maasto on vuoristoista, jonka vuoksi siellä on useita erilaisia ilmastovyöhykkeitä. Rannikolla on lauhaa, talvellakaan lämpötila ei laske nollan alapuolelle. Sen sijaan korkeimmille vuorille sataa lunta, joka pysyy maassa aina kesään asti.

Kevät on paras aika tutustua Kreetan luontoon, sillä luonto on vihreimmillään talvisateiden jälkeen. Kasvit hyödyntävät kosteuden ja kiirehtivät avaamaan kukkansa. Jo toukokuun lopulla kuumuus lisääntyy ja aurinko polttaa kasvillisuuden ruskeaksi.

Huhtikuun alussa alempana vuorten rinteet kukkivat jo keltaisina, mutta ylemmät huiput olivat lumipeitteisiä.  Kevään tunnusomaisin väri on keltainen. Rannikon tasolla keltaisina loistavat akaasiat ja piiskaherneet, vähän ylempänä mm. karvapiikkivihmat ja keltaputket.

Kuvat ovat Keski-Kreetalta Rethymnonin maakunnasta Mixorouma-Frati reitiltä ja Prevelin rannalta. Kuvissa mm. karvapiikkivihma, idänplataani, piippuruoho (Aristolochia cretica), välimerenkeltaputki, nuokkukäenkaali, kartiosoihtu, keltasoihtu, kreetantaateli, okavarputyräkki ja mukulakurjenmiekka.

Avainsanat:
marraskuu 19, 2016

Kukkiva Madeira 1

hedychium-gardnerinum-1

Olin syyskuussa 2016 luonto- ja patikointimatkalla Madeiralla. Vaikka saari on pieni – se on noin 57 kilometriä pitkä ja 22 kilometriä leveä, siihen mahtuu useita erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä. Luonnosta kiinnostuneille siellä on paljon nähtävää.

Yksi Madeiran erikoisuuksia on patikointi vanhojen kastelukanavien (levadas) reunoilla. Alkujaan polut on rakennettu kanavanhoitajan huoltopoluiksi, mutta nykyään osa niistä on kunnostettu ja merkitty matkailutarkoituksiin.

Madeiran maine kukkien saarena perustuu ennen kaikkea kaikkialta maailmasta tuotuihin trooppisen  ja lauhkean vyöhykkeen kasveihin, jotka viihtyvät hyvin sen merellisessä ilmastossa. Alkuperäistä laurisilva-metsääkin löytyy, mutta tavallisen matkailijan kannalta se ei ole kovin mielenkiintoinen. Lajeja on paljon, mutta niitä on vaikea tunnistaa.

Kasveja on tietysti kiva tarkkailla sellaisinaankin, nauttia kukkien väreistä ja muodoista, mutta matkasta saa enemmän irti, jos perehtyy niihin hieman syvemmin. Tässä kirjoitussarjassa ajattelin esitellä noin 50 yleistä kasvia, joihin matkailija voi törmätä Madeiralla.

Matkani ajankohta oli syyskuun loppu, joten kukkavalikoima on syyspainotteinen. Usein kasvien kukinta keskittyy kesäaikaan, mutta Madeiralla monet niistä kukkivat ympäri vuoden.

Tämän postauksen avauskuva esittää keltatuoksuinkivääriä (Hedychium gardnerianum). Syyskuun lopulla kukkivia yksilöitä oli vaikea löytää, sillä se kukkii kesäkaudella. Eurooppaan se tuotiin Himalajan vuoristosta. Tämä upea kasvi on osoittautunut yhdeksi maailman vaarallisimmista tulokaslajeista. Esimerkiksi Azoreilla se on vallannut suuria alueita, joista sitä on lähes mahdotonta hävittää.

allamanda-cathartica-1

Seuraavana esittelyssä on köynnöskustaankukka (Allamanda cathartica). Se on trooppisissa puutarhoissa viihtyvä puutuvavartinen köynnös, joka voi peittää kokonaisia aitoja ja seiniä.

ceiba-speciosa-6

Tämä upeasti kukkiva puu on pullokapokki (Ceiba speciosa). Se kukkii syksyllä, mutta suuren osan vuodesta se on aivan toisennäköinen. Siementen kypsyttyä siemenkodat avautuvat suuriksi pumpulipalloiksi. Hedelmien sisältämää kuitua eli kapokkia on käytetty tyynyjen täytteenä. Pullokapokki on kotoisin Brasiliasta ja Argentiinasta, missä se on suosittu koristepuu.

platanus-x-hispanica

Monet katupuista ovat vaikeasti tunnistettavissa, mutta puistoplataani (Platanus x hispanica) on poikkeus. Se on nimittäin ainoa, jolla on maastopuku päällä. Puistoplataani on viljelty risteymä, luonnossa sitä ei tavata.

nolina-recurvata

Pullojukka (Nolina recurvata) on helppo tunnistaa erikoisen, paisuneen muotonsa vuoksi.

clerodendrum-ugandense-1

Sinikohtalonpensaan (Clerodendrum ugandense) kukat muistuttavat pieniä perhosia.

bougainvillea-2

Ihmeköynnökset (Bougainvillea ssp) ovat tuttuja meilläkin, mutta trooppisissa ja subtrooppisissa maissa ne voivat kasvattaa puumaisen rungon tai levitä köynnösmäisin oksin laajalle alueelle. Monarkkiperhonen oli kiinnostunut ihmeköynnöksen kukista.

brugmansia-1

Pasuunakukka (Brugmansia ssp).

salvia-leucantha-2

Nuokkusalvia (Salvia leucantha) on kotoisin Meksikossa. Madeiralla sitä kasvoi kaupunkipuistossa, mutta myös levadan varrella.

castanea-sativa-3

Syyskuun lopussa kastanjan (Castanea sativa) hedelmät olivat vielä raakoja. Joulun alla niitä myydään kaikkialla Välimeren alueella paahdettuina. Kastanja on viljelykasvi, jonka voi tavata mm. levadojen varrelta.

Lisää kuvia kuvakansiossa  Madeira syyskuu 2016.

marraskuu 19, 2016

Kukkiva Madeira 2

tibouchina-grandiflora-3

Samettipaastopensas (Tibouchina grandiflora) on saanut suomenkielisen nimensä lehtiensä perusteella. Se on kotoisin Brasiliasta. Madeiralla sen voi löytää mm. kadunvarsi-istutuksista. Kuvakansiossa on kuvia myös kukkivista yksilöistä.

thunbergia-mysorensis-1

Tämä hyvin erikoinen riippuva kasvi  on riippasusanna (Thunbergia mysorensis). Kuvasin sen Funchalin kasvitieteellisessä puutarhassa.

helikonia-1

Helikonioita (Helikonia ssp) on useita erilaisia. Niitä myös viljellään ja myydään vaikkapa Funchalin kauppahallissa. Leikkokukkana ne kestävät useita viikkoja, sillä värikkäät ulkonemat eivät ole kukkia vaan mitättömien kukkien suojuslehtiä.

strelitzia-reginae-1

Myös helokolibrikukka (Strelitzia reginae) on yleinen Madeiralla. Sitä pidetään jopa kukkivan Madeiran symbolina, vaikka itse asiassa se on kotoisin Etelä-Afrikasta.

delonix-regia-2

Liekkipuu (Delonix regia) on kotoisin Madagaskarilta. Alkuperäisessä ympäristössään se on erittäin uhanalainen, mutta koristekasvina sitä viljellään kaikkialla trooppisissa ja subtrooppisissa maissa. Se on yleinen mm. Kanariansaarilla, mutta suomalaisturistit eivät yleensä kiinnitä siihen huomiota, koska sen kukinta-aika osuu kesään. Kuvakansiossa on Playa del Inglésissä otettu kuva täydessä kukassa olevasta liekkipuusta.

leonotis-leonurus-1

Tätä kasvia en ole tavannut missään muualla matkoillani. Englaniksi sitä kutsutaan leijonanhännäksi (lion’s tail), mutta virallinen suomenkielinen nimi on tulileijonankorva (Leonotis leonurus). Se on kotoisin Etelä-Afrikasta.

erythrina-crista-galli-2

Kukonkorallipuu (korallipensas Erythrina crista-galli) kasvaa aluksi pensasmaisena, mutta ikääntyessään siitä voi tulla puumainen.

erythrina-abyssinica-1

Korallipuiden suvussa on useita, joita käytetään koristepuina. Edellä olevan kukonkorallipuun lisäksi Funchalissa kasvaa myös abessiniankorallipuita (Erythrina abyssinica).

tipuana-tipu-1

Olen jo pidemmän ajan halunnut kuvata boliviantipuanan (Tipuana tipu). Se on yleinen koristepuu, mutta kukintakauden ulkopuolella sitä on vaikea tunnistaa. Syyskuussa kukinta oli melkein ohi, ainoastaan muutamassa puussa hotellialueen pääkadun varrella oli vielä kukkia.

kasvitieteellinen-2

Funchalin kasvitieteellinen puutarha on hieno vierailukohde kaikille trooppisen ja lauhkean vyöhykkeen kasvillisuudesta kiinnostuneille.

Lisää kuvia kuvakansiossa  Madeira syyskuu 2016.

marraskuu 19, 2016

Kukkiva Madeira 3

hibiscus-rosa-sinensis-2

Kiinanruusu (Hibiscus rosa-sinensis) on varmaan yksi maailman yleisimpiä koristekasveja. Meillä sitä kasvatetaan sisällä ruukussa, lämpimissä maissa se on yleinen pensas. Se voi kasvaa usean metrin korkuiseksi. Se on vanha viljelyskasvi, jonka alkuperä on epäselvä. Kiinanruusuja on monenvärisiä, mutta punainen on edelleen yleisin väri.

plumbago-auriculata-1

Sinilyijykukka (Plumbago auriculata) on suikertavaoksainen pensas, joka kukkii lähes ympäri vuoden.

senna-didymobotrya-1

Sennat ja kassiat ovat iso ryhmä trooppisia puita ja pensaita. Ne ovat suosittuja puistopuita ja koristepensaita kauniin kukintansa vuoksi. Terttusenna (Senna didymobotrya, Cassia didymobotrya) on pensas, joka on helppo tunnistaa. Sen jäykät kukkatertut ovat pystykasvuisia.

senna-spectabilis

Loistosenna (Senna spectabilis).

podranea-ricasoliana-2

Trumpettiliaani (Podranea ricasoliana) on nopeakasvuinen, runsaasti kukkiva köynnös. Se on kotoisin eteläisestä Afrikasta.

spathodea-campanulata-2

Tulppaanitrumpetti (Spathodaea campanulata) tunnetaan myös afrikantulppaanipuuna. Se on erittäin näyttävä ja suosittu koristepuu. Tämä trooppisesta afrikasta kotoisin oleva puu kukkii ympäri vuoden.

schefflera-actinophylla

Jättiliuska-aralia (Schefflera actinophylla) on ainavihreä puu, jota käytetään koristekasvina subtrooppisisssa maissa. Voidaan kasvattaa myös huonekasvina.

plumeria-2

Temppelipuut (Plumeria ssp.) tunnetaan myös frangipanin nimellä. Ne ovat kotoisin Keski-Amerikasta, mutta nykyään niitä näkee kaikkialla trooppisissa maissa. Ne ovat erittäin suosittuja mm. Thaimaassa, jossa niiden terälehtiä käytetään kukka-asetelmissa. Niiden suosiota lisää se, että ne kukkivat lähes koko vuoden.

callistemon-1

Lamppuharjan (Callistemon ssp.) suomenkielinen nimi on outo, sillä sen kukat muistuttavat selvästi pulloharjaa. Nimi on kuitenkin vakiintunut. Lamppuharjoja on useita melko samannäköisiä lajeja, joten en edes yritä erotella niitä toisistaan.

russelia-equisetiformis-3

Tulikipinäkukan (Russelia equisetiformis) kukat ovat hyvin pieniä, mutta sen vaikuttavuus perustuukin niiden suureen määrään. Tyypillisesti sitä kasvatetaan niin, että sen riipuvat oksat pääsevät leviämään vapaasti.

ipomoea-batatas-1

Bataatti (Ipomoea batatas)) on trooppisten alueiden viljelykasvi. Nykyään sitä myydään yleisesti myös Suomessa ja asianharrastajat ovat aloittaneet myös  sen viljelyn Suomessa. Itsellänikin oli viime kesänä koeviljelys ja sain tosi hyvän sadon. Lehdistä ja kukista voi tunnistaa, että se on sukua koristekasvina kasvatettavalle päivänsinille.

Lisää kuvia kuvakansiossa  Madeira syyskuu 2016.